Kaksivuotinen esiopetus herättää kysymyksiä vanhemmissa – näin asiantuntija vastaa!

Ehkä kuulut siihen suureen joukkoon vanhempia, jonka lasta koskettaa syksyllä 2021 alkava kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Ehkä et kuulu, mutta yhtä kaikki tämä on Suomen varhaiskasvatuksen mittapuulla yksi suurimpia kokeiluja vuosiin.

Kyseessä on hallituksen linjaama kokeilu, jonka avulla selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen oletettuja hyötyjä ja vaikutuksia lapsiin ja heidän perheisiinsä. Esiopetuskokeilun toteutus alkaa elokuussa 2021.

Aihe on herättänyt paljon keskustelua, joten Mutsimedia keräsi eri nettifoorumien ja sosiaalisen median keskusteluista vanhempia askarruttavia kysymyksiä ja selvitti niihin vastaukset Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Mervi Eskeliseltä.

Keitä kaksivuotinen esiopetus koskee?

Syksyllä varhennetun esiopetuksen aloittavat osa 2016 syntyneistä lapsista. Vuoden 2022 syksyllä puolestaan eskariin menevät varhennetusti osa 2017 vuoden lapsista.

Ensi syksynä kokeiluun osallistuvien lasten perheet eivät ole vielä saaneet ilmoitusta asiasta, mutta mukana olevat kunnat on jo valittu.

– Koska kokeilua seurataan tutkimushankkeella, on tärkeää, että kokeiluun osallistuvat kunnat, toimipaikat ja lapset valitaan mahdollisimman satunnaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut tämän tehtävän tutkijaryhmälle, joka on nyt valinnut kokeiluun osallistuvat kunnat. Kokeiluun ei siis voi itse hakeutua, kertoo Mervi Eskelinen.

Kokeiluun valittujen kuntien lista löytyy täältä. Listalla olevien paikkakuntien jokaisessa toimipisteessä ei välttämättä toteuteta kaksivuotista esiopetusta, ja lopullinen tieto lapsen osallistumisesta kokeiluun tulee perheille maaliskuun alkupuolella.

Onko osallistuminen pakollista?

Kokeiluun valitaan väestötietojen pohjalta myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa. Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, onko lapsi tällöin pakko viedä päiväkotiin.

Kaksivuotinen esiopetus on velvoittavaa siinä missä yksivuotinenkin. Toisin sanoen, lapsen huoltajilla on velvollisuus huolehtia, että lapsi saavuttaa esiopetuksen tavoitteet. Vaihtoehtoja tähän on kuitenkin useita: osallistua esiopetusryhmien toimintaan, jatkaa varhaiskasvatuksessa, kotihoidossa, kerhossa tai muussa vastaavassa ratkaisussa. Näin ollen lapsen vieminen varhaiskasvatukseen ei ole pakollista.

Miksi kokeilu toteutetaan?

– Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että tällä hallituskaudella halutaan lisätä koulutuksellista tasa-arvoa, vahvistaa lasten yhdenvertaisuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Yhdeksi keinoksi oli määritelty kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua, kertoo Eskelinen.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulla katsotaan olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia:

• Kokeilu lisää koulutuksellista tasa-arvoa mahdollistamalla useamman viisivuotiaan lapsen pääsyn varhaiskasvatuksen piiriin.
• Esiopetus on maksutonta, joten se pienentää perheiden varhaiskasvatusmaksuja.
• Kokeilu ei leikkaa perheiltä kotihoidon tuen sisarkorotusta.
• Kokeilu tasaa lasten välisiä taitoeroja aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.
• Jos lapsella on erityistä tuen tarvetta, hän ehtii saada kasvun ja oppimisen tukea kahden vuoden ajan. Varhain aloitettu tuki on yleensä tehokkaampaa.
• Kokeilulla ei katsota olevan haittoja, mutta kaikki mahdolliset ongelmat pyritään saamaan tutkimuksen aikana esiin.

Onko kaksivuotinen esiopetus maksutonta?

Esiopetusaika on aina maksutonta, näin myös kaksivuotinen esiopetus. Mikäli lapsella on tarvetta pidemmälle päivittäiselle hoitoajalle, on tämä ylimenevä osa maksullista. Varhaiskasvatusmaksu määräytyy palvelun tarpeen, perheen koon ja tulojen perusteella.

Kuntien muille, kokeilun ulkopuolelle jääville lapsille, varhaiskasvatus on tavalliseen tapaan maksullista. Näin saadaan selvitettyä muun muassa se, onko maksuttomuudella ollut vaikutusta varhaiskasvatuksen aloittamiseen.

– Koska kaksivuotinen esiopetus on lyhytaikainen kokeiluhanke, jolle on oma kokeilulainsäädäntö, ja joka tehdään koulutus- ja kasvatusjärjestelmän kehittämiseksi, perheet voidaan esimerkiksi maksujen osalta asettaa epäyhdenvertaiseen asemaan, kertoo Eskelinen.

Mitä kaksivuotisessa esiopetuksessa lapsille opetetaan?

Vanhempia on mietityttänyt kaksivuotisen esiopetuksen sisällöt ja se, onko perinteisiä eskarissa opeteltavien asioiden määrää lisätty, kun esiopetuksen kesto kokeilun myötä tuplaantuu.

– Kokeilun opetussuunnitelmassa on huomioitu esiopetuksen jakaantuminen kahdelle vuodelle sekä nuorimmat kokeiluun osallistujat. Varsinaisia uusia sisältöjä, joita ei jo olisi muissa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa, ei taida juurikaan olla.

Monet viisivuotiaat ovat jo todella kiinnostuneita kirjaimia, numeroita ja muista perinteisesti eskarissa opeteltavia asioita kohtaan. Mutta miten he, joilla tämä kiinnostus ei vielä ole herännyt tai joilla on oppimisessa erityisiä haasteita?

Eskelinen vakuuttaa, ettei asiasta tarvitse olla huolissaan ja lapsia ei ole missään nimessä tarkoitus laittaa niin sanotusti oravanpyörään.

– Esiopetuksessa ei ole suorituspakkoa sen enempää kuin varhaiskasvatuksessa muutenkaan. Menetelmät ovat samoja kuin varhaiskasvatuksessa. Kaikkia tarvittavia taitoja harjoitellaan tavoitteellisesti, mutta leikillisesti ilman paineita, onnistumisista iloiten.

Miten kokeilu käytännössä toteutetaan kunnissa?

Käytännön järjestelyt vaikuttavat kokeiluun valittujen lasten, heidän perheidensä ja myös varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien ammattilaistan arkeen. Näin ollen on luontevaa kysyä, miten kokeilu käytännössä toteutetaan.

Tästä ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa tietoa, sillä kunnilla on vapaus toteuttaa kaikki kaksivuotiseen esiopetukseen liittyvät järjestelyt. Ainoastaan tuntimäärä on kirjattu kokeilulainsäädäntöön, yhteensä 1400 tuntia.

Toteutustavoissa voi olla suuria kuntakohtaisia eroja. Tarkoituksena on kuitenkin löytää kuntien kanssa lasten kannalta parhaat ratkaisut. Kuntien opetus- ja varhaiskasvatusyksiköissä käynee parhaillaan melkoinen kuhina asioiden järjestämiseksi ajoissa syksyä varten.

Miten lasten päiväkotipäivä muuttuu?

Selvitimme myös, miten jo nyt päivähoidossa mukana olevan lapsen hoitopäivä muuttuu kokeilun myötä. Erona on ainakin se, että esiopetuspäivän kulkua ohjaa kokeilua varten laadittu opetussuunnitelma ja sen pohjalta edelleen tehdyt paikalliset suunnitelmat.

Tarkoituksena on, että toimipaikat saavat vapauden kokeilla uusia pedagogisia avauksia. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta, ei koulua. Esiopetuksessa hyödynnetään kaikkia varhaiskasvatuksen hyväksi havaittuja menetelmiä, leikki mukaan lukien.

Mikäli lapsella on tarve pidempään hoitopäivään, eskarituntien lisäksi, kokeilussa on tähän liittyen ehto. Täydentävä varhaiskasvatus on tarjottava samassa paikassa kuin esiopetuskin, joten lapsen ei tarvitse siirtyä paikasta toiseen vanhempien hoitopäivän aikana. Lue lisää kaksivuotisesta esiopetuksesta Minedun sivuilta.

Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Mervi Eskelisen haastattelu ja Minedu.

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Anni Virtanen, kuva: Shutterstock