Artikkelin kuva
lapsen kanssa

Itsellinen äiti Hanna perusti perheen yksin: ‘‘Lapseni tausta on onnellinen tarina’’

Itsellinen äitiys on yleistyvä perhemuoto, jossa nainen voi saada lapsen hedelmöityshoitojen avulla ilman parisuhdetta. Vuodesta 2019 alkaen hoitoja on tarjottu myös julkisella puolella. Itsellinen vanhemmuus on ollut esillä enemmän myös julkisuudessa viime vuosina, esimerkiksi Helminauha-hankkeen ja Lapsi tuntemattoman kanssa -tosi-tv-sarjan kautta.

Kun jyväskyläläinen psykologi, psykoterapeutti ja puhuja Hanna Markuksela päätti hakeutua yksin hedelmöityshoitoihin reilu viisi vuotta sitten, oli itsellinen äitiys monelle vielä vieras käsite.

– Itsellinen äitiys oli kiinnostanut minua pitkään, mutta moni asia siinä oli jäänyt mystiseksi. Hoitojen aloittaminen ja nopeasti käynnistynyt raskaus olivatkin kuin hyppy tuntemattomaan.

Markuksela tiesi kuitenkin, että oli tehnyt oikean päätöksen. Hänen kohdustaan oli hiljattain poistettu kasvain ja mahdollisuudet lapsensaantiin laskevat iän myötä.

– Ajattelin aluksi, että odotanko taas, että löydän perinteistä reittiä ensin kumppanin ja myöhemmin voisimme yrittää perheen perustamista. Päätin nopeasti, että tahdon toimia heti. Pian sain tyttäreni 38-vuotiaana.

Hanna Markuksela haluaa keskustella avoimesti ja positiivisen kautta neljävuotiaan lapsensa kanssa hänen taustastaan. Kuva: Kanerva Visuals


Vauhdikasta arkea

Jotta Markuksela sai vauva-arjen rullamaan itsellisenä äitinä, yrittäjänä ja opiskelijana, hän suunnitteli aikataulunsa huolella ja sai tarvittaessa apua tukiverkostoltaan.

– En halunnut keskeyttää trauamapsykoterapeutin opintojani. Matkustin säännöllisesti opintoreissuilleni vauvan kanssa Jyväskylästä Ouluun. Myöskään omaa yritystä ei voi helposti laittaa tauolle vuosiksi.

Hyvät organisointitaidot, vahva tukiverkosto ja perfektionismista luopuminen ovatkin Markukselasta avain sujuvaan työ- ja perhearjen yhdistämiseen.

– Valitsen vain joitain asioita, joihin tahdon viimeisen päälle panostaa ja muissa asioissa pyrin tekemään järkeviä, riittävän hyviä ratkaisuja. Vaikka usein pyrin tekemään asioita ripeästi ja oikomalla, tärkeintä on, että lapsi on onnellisen ja tyytyväisen oloinen.

Markukselan mukaan valtaosa ihmisistä suhtautuu myönteisesti kuullessaan, että hän on itsellinen äiti. Välillä Markuksela törmää ihmettelyihin siitä, miten hän selviää arjen palapelistä yksin.

– Ihmisen on pakko tehdä asioista helppoja, jotta niistä selviää yksin. Luulen myös, että moni itsellinen äiti tai yksinhuoltaja saa enemmän tukiverkostoltaan tarjouksia arjessa auttamiseen kuin kahden vanhemman perheissä ja yksin arkea pyörittävän vanhemman jaksamisesta ollaan kiinnostuneita.

Koronapandemian aikana Markuksela toteutti pitkäaikaisen haaveensa: hän kirjoitti vireystilan säätelyä käsittelevän tietokirjan. Hanna Markuksela antaa vinkkejä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin suositulla Instagram-tilillään.

Markuksela arvostaa perheensä sosiaalisia kontakteja. Lähipiirissä autetaan puolin ja toisin. Kuva: Kanerva Visuals

Apua on tärkeää osata tarvittaessa itsekin pyytää, painottaa Hanna Markuksela.

– Kävimme vauvauinnissa jonkin aikaa ja ne olivat niitä harvoja tilanteita, joissa minulle tuli kaihoisa fiilis katsellessani muita vanhempia. Siellä he roudasivat kaikkia tarvikkeita ja painavaa turvakaukaloa kahdestaan. Jälkikäteen ajateltuna tiedän, että moni ystävistäni olisi varmasti tullut auttamaan, jos olisin pyytänyt.


Taustasta puhutaan avoimesti

Itsellinen äiti Hanna Markuksela kertoo keskustelevansa avoimesti, myönteisesti ja ikätasoisesti lapsensa kanssa hänen taustastaan.

– Hänen taustansa on mielestäni onnellinen tarina ja sellaiseksi haluan auttaa häntä rakentamaan identiteettiään. Se ei tarkoita sitä, ettenkö kuuntelisi, jos jokin asia mietityttää tai surettaa. Totta kai ne kaikki asiat kohdataan, mutta en halua antaa sellaista viestiä, että olisimme jääneet jostain paitsi.

Osaa itsellisten äitien lapsista voi esimerkiksi mietityttää jossain vaiheessa, miksei heillä ole isää arjessaan ja missä isä on.

– On hyvä varautua, että eri ikävaiheissa lapselle herää erilaisia kysymyksiä ja niitä on tärkeää käsitellä yhdessä avoimesti.

Markuksela pitää arvokkaana asiana, että perheen verkostoon kuuluu myös miehiä.

– Jokainen muodostaa vuosien saatossa sukupuoli-identiteettinsä niin kuin haluaa, mutta koen tärkeäksi, että lapseni näkee, miten eri perheissä hoidetaan asioita. On hienoa, että hänellä on myös tärkeitä miehiä elämässään.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Lahjasoluilla hedelmöityshoidoissa alkunsa saaneilla lapsilla on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus selvittää, kuka heidän biologinen isänsä on.

– Olen varautunut siihen, että jos lapseni haluaa täysi-ikäisenä tutkia juuriaan, autan häntä siinä.

Yksi toive Hanna Markukselalla on siinä, miten hän tahtoisi ihmisten suhtautuvan itselliseen vanhemmuuteen.

– Toivon, että tämä perhemalli nähtäisiin kokonaisena perheenä, vaikka se on erilainen kuin mihin on totuttu. Itsellinen äitiys eroaa myös yksinhuoltajuudesta siinä, että olet jo alusta asti lähtenyt mukaan sillä oletuksella, että olet perheen ainoa aikuinen. On tärkeää, että puhetyyli olisi kunnioittava ja huomattaisiin ihmisten perheonni.


”Avaa ovet oikeanlaiselle kumppanille”

Osa itsellistä äitiyttä harkitsevista ihmisistä voi miettiä, löytävätkö myöhemmin rinnalleen elämänkumppanin ja miten mahdolliset kumppaniehdokkaat suhtautuvat itselliseen vanhemmuuteen.

– Moni ei ehkä tiedä, miten positiivisesti moni mies suhtautuu asiaan. Se ei tarkoita, että olet yksin koko loppuelämän, jos lähdet tälle reitille.

Hanna Markuksela ei tavoittele täydellisyyttä, jotta välttäisi liian kuormittavan arjen. Esimerkiksi kodin ei tarvitse näyttää kuin sisustuslehdessä. Kuva: Hanne Manelius

Markukselan mielestä itsellisellä äitiydellä voi monesti olla myönteisiä vaikutuksia ihmissuhderintamalla.

– Se avaa ovet sellaiselle kumppanille, jonka kanssa voit rauhassa tutustua ja harkita elämänkumppanuutta ilman, että siinä on hirveä paine, että nyt täytyy löytää joku nopeasti, jotta olisi mahdollisuus saada lapsi.

– Se on mielestäni todella rauhoittavaa ja hienoa, että on tällainen mahdollisuus.


Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuvat: Kanerva Visuals, Hanna-Kaisa Hämäläinen ja Hanne Manelius