Imetys vastasyntyneen kanssa – Asiantuntija: ”Monelle voi tulla yllätyksenä…”

Vauvan syntymän jälkeen imetys avaa uudenlaisen maailman erityisesti ensikertalaiselle. Vaikka äidillä olisi jo aiempaa imetyskokemusta, on jokainen vauva ja imetysmatka kuitenkin omanlaisensa. Kätilö, imetysohjaaja ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Tuuli-Annika Kuusaari ja imetysohjaaja, asiantuntija Anna Groundstroem Imetyksen tuki ry:stä kertovat, millaiset asiat imetyksessä usein yllättävät tuoreita vanhempia.

– Monelle voi alkuun tulla yllätyksenä, miten tiheään vauva tankkaa rinnalla. Hänellä onkin heti alkuun tiheän imun kausi, jotta maidon tuotanto lähtee kunnolla käyntiin, sanoo Groundstroem.

– Kahden vuorokauden iässä vauva on usein melko itkuinen ja voi heräillä tuon tuosta. Hänen vaistonsa ohjaavat häntä tiheään imuun. Silloin moni vanhempi pelästyy, eikö oma maitomäärä riitä. On kuitenkin aivan normaalia, että vauva on havahtunut tilaamaan maitoa ja käyttäytyy sillä lailla.

Äidin ensimaito on erityisen ravinteikasta kolostrum-maitoa, jota erittyy alkuun vain joitain tippoja. Nämä tipat riittävät ensipäivinä täysiaikaisena syntyneelle, terveelle vauvalle. Vauvan kasvua seurataan niin synnytyslaitoksella kuin myöhemmin neuvolassa ja jos kasvu on normaalia, riittää rintamaito hyvin. Imetystä voi tehostaa tai neuvolasta pyytää imetysohjausta, jos vauva tarvitsee kasvuun lisää vauhtia.

Ihokontaktin yhteys imetykseen

– Syntymän jälkeinen alkuvaihe on eräänlainen neljäs raskauskolmannes vauvalle. Hän on kohdussa tottunut olemaan ikään kuin ihokontaktissa ja sylissä kannettavana ja saanut napanuoralla ravintoa ja kuullut vanhemman sydämen sykkeen. Hän haluaa jatkaa tällaista elämää myös syntymän jälkeen ja olla vanhemman iholla syömässä tiheään. Tämä vaihe muuttuu 2-3 kuukauden iässä, kun vauvan maailma alkaa avartua, Tuuli-Annika Kuusaari tuumaa.

Osaa tuoreista vauvaperheistä voi yllättää myös, miten paljon vastasyntyneen kanssa kannattaa olla ihokontaktissa.

– Vastasyntyneellä on valtava määrä refleksejä ja vaistoja, joita hän voi hyödyntää vain ollessaan vaippasillaan iho ihoa vasten. Ihokontaktissa vauva saakin kaikki taitonsa käyttöön ja esimerkiksi hyvän imuotteen löytyminen yleensä helpottuu, Anna Groundstroem kertoo.

Imetysasennot ja imuote mietityttävät

Vanhempi ja vastasyntynyt harjoittelevat yhdessä imetystä. Moni vanhempi pohtii, missä asennossa imetys sujuisi parhaiten. Anna Groundstroem ja Tuuli-Annika Kuusaari ovat yhtä mieltä, että erityisesti takanoja-asento sopii lähes kaikille imettäjille: vanhempi on puoli-istuvassa asennossa ja vauva puolestaan on vatsallaan äidin rintakehän päällä.

– Vanhempi voi ottaa sohvalla rennon löhöilyasennon ja tukea tyynyillä ristiselän ja olkavarren vakaaksi, ennen kuin ottaa vauvan rintakehälle, Kuusaari kuvailee.

– Maratonimetyshetkiin voi varautua ottamalla käden ulottuville esimerkiksi korin, josta löytyvät vaikkapa juomapullo, jotain luettavaa, television kaukosäädin ja kännykän laturi.

Myös hyvän imuotteen löytyminen mietityttää monia vanhempia. Jotta hyvä imuote mahdollistuu, vauvan tulee pystyä taivuttamaan päätään taaksepäin, yltämään rintaan ja avaamaan suunsa ammolleen. Äidin ja vauvan vatsat ovat vastakkain, ja vauvan nenä on äidin nännin kohdalla.

– Moni voi ehkä luulla, että alkuun imetyksen kuuluukin sattua ja kaikilla menee rinnanpäät rikki. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla niin. Varsinkin jos rinnanpäihin tulee haavoja, johtuu tämä tyypillisesti huonosta imuotteesta ja asia on onneksi korjattavissa, Kuusaari kannustaa.

Imetyshaasteisiin kannattaa aina hakea neuvoja ja vinkkejä hyvissä ajoin. Haasteet kannattaa ottaa esille neuvolassa, ja tietoa ja vinkkejä on saatavilla esimerkiksi myös Imetyksen tuki ry:n Rinnalla-sovelluksesta.

Artikkelin lähteinä on käytetty Tuuli-Annika Kuusaaren ja Anna Groundstroemin haastattelua ja Imetyksen tuki ry:n artikkelia.

Liity mukaan Mutsimedian yhteisöihin Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa!

Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock