Etkö saa selvää lapsen puheesta? Puheterapeutti kertoo, miten tilanteessa kannattaa toimia
Lapsen puheen kehitys kiinnostaa luonnollisesti monia vanhempia ja kielellisten taitojen karttuminen heijastuu vahvasti myös lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen. Joskus puheen kehitys voi myös mietityttää aikuista ja yksi yleinen haaste on, että erityisesti päiväkoti-iässä lapsen puhe voi välillä olla epäselvää.
Jotkin tietyt äänteet voivat olla vaikeita lapselle ja aikuinen ei välttämättä aina ymmärrä, mitä lapsi haluaa sanoa. Laillistettu puheterapeutti Anna Kiviniemi-Pulli Coronarialta kertoo sähköpostitse Mutsimedialle, miten tällaisessa tilanteessa kannattaa toimia.
”Aikuisen olisi hyvä pyytää lasta toistamaan asiansa ja sanoa rehellisesti, että nyt ei ymmärtänyt, mitä lapsi yritti kertoa. Jos toistoista huolimatta aikuisen on vaikea ymmärtää, mitä lapsi yrittää sanoa, aikuisen olisi hyvä pyytää lasta kertomaan asiasta toisella tavalla tai pyytää lasta näyttämään kertomastaan asiasta, jos se on mahdollista.”
”Lapselle ei tule olla epärehellinen eli lapselle ei pidä antaa mielikuvaa siitä, että aikuinen on ymmärtänyt hänen sanomansa, jos aikuinen ei oikeasti tiedä, mitä lapsi on sanonut. Yleensä tämä epärehellisyys paljastuu lapselle kuitenkin jollain tavalla.”
- Lue asiantuntijan vinkit: Uhmaikä
Jos lapsi puhuu kovin nopeasti ja innostuneesti, häntä voi myös pyytää kertomaan asiasta rauhallisemmin.
Aikuisen on tärkeää suhtautua lempeästi ja kannustavasti lapseen myös silloin, kun tämän puhe on epäselvää. Lapselle ei tule koskaan sanoa mitään ilkeää, kuten ”opettele puhumaan” tai ”ei sinun puheesta saa mitään selvää.” Lapsen puhetta ei myöskään tule vertailla muiden lasten puheeseen.
Lapsen puheen kehitys on yksilöllistä
Alle kouluikäisillä lapsilla haasteellisimpia äänteitä ovat r ja s, kertoo Kiviniemi-Pulli. Haasteita voi olla myös d-, k- ja l-äänteiden hallitsemisessa ja myös joidenkin vokaalien tuottamisessa.
”Yleensä vanhemmat voivat olla rauhallisin mielin, jos lapselta puuttuu alle viisivuotiaana yksi äänne puheestaan ja puhe on pääosin ymmärrettävää. Jos äänteitä puuttuu useampia alle viisivuotiaalta ja vanhemmat ovat huolissaan, he voivat olla yhteydessä neuvolaan tai kunnan puheterapeuttiin.
Lapset kypsyvät yksilöllisesti, joten tiukkoja rajoja yksittäisten äänteiden oppimiselle ei ole. Kuitenkin ennen kouluikää lapsen olisi hyvä alkaa harjoitella puuttuvia äänteitä.”
- Lue tietopaketti: Bruksismi – lapsen hampaiden narskuttelu
Äänneharjoittelua kotona
Äänneharjoitteita voi aina tehdä kotona yhdessä lapsen kanssa, kunhan kumpikaan ei ole liian väsynyt tai kiukkuinen. Harjoitushetkien ei myöskään tarvitse kestää pitkään, vaan muutaman minuutin harjoittelu kerrallaan on usein riittävä.
”Harjoitella voi esimerkiksi autossa, leikkitilanteessa, pelatessa, ruokaa laittaessa tai vaikka juuri ennen nukkumaan menoa. Tilanteen tulee olla kuitenkin riittävän rauhallinen, jotta harjoitusten tekemiseen pystyy keskittymään”, kertoo Anna Kiviniemi-Pulli.
Valmiita äänneharjoituksia löytyy paljon netistä, esimerkiksi monien kuntien nettisivuilta löytyy puheterapeuttien tekemiä ohjeita ja harjoituksia eri äänteiden kotiharjoitteluun. Äänteiden harjoitteluun on saatavilla myös maksullista materiaalia.
Aina vanhempi ei ole paikalla tilanteissa
Jokainen vanhempi toivoo, että lapsi tulee ymmärretyksi vuorovaikutustilanteissa niin kotona kuin vaikkapa päiväkotipäivien aikana. Lapsen kanssa voi keskustella rauhallisena hetkenä siitä, miten tämän kannattaa toimia jos joku ei saa hänen puheestaan selvää.
”Lasta voi ohjeistaa käyttämään esimerkiksi eleitä ja osoittamista tällaisissa tilanteissa. Lasta voi myös neuvoa kertomaan asiasta eri tavalla. Tätä voi lapsen kanssa myös harjoitella kotona.
Ymmärretyksi tuleminen ei saa kuitenkaan olla pelkästään lapsen vastuulla vaan myös vieraampien aikuisten tulee pyrkiä kaikin keinoin ymmärtämään, mitä lapsi haluaa kertoa”, Anna Kiviniemi-Pulli kertoo.
Kerro nämä asiat lapselle ennen puheterapiaa
Vanhempien kannattaa aina olla matalalla kynnyksellä yhteydessä neuvolaan tai kunnan puheterapeuttiin, kun lapsen puheen kehitys mietityttää. Puheterapeutti arvioi, onko puheterapiakuntoutus tarpeellista ja antaa tarvittaessa kotiin vinkkejä ja kotiharjoituksia. Entä miten lapselle voisi kertoa puheterapian aloituksesta?
”Lapselle voi kertoa suoraan, että hän menee puheterapeutin kanssa harjoittelemaan hänelle vaikeaa äännettä, esimerkiksi r-äännettä. Puheterapiassa leikitään ja pelataan lapsen mieltymysten mukaan, joten lapselle on myös hyvä sanoa tästä, jotta lapsi rohkeasti kertoisi puheterapeutille, millaisista peleistä ja leikeistä hän pitää.”
Laillistettu puheterapeutti Anna Kiviniemi-Pulli suosittelee kertomaan lapselle myös, että puheterapiassa tärkeää on sekä vastaanotolla käyminen että kotiharjoitusten tekeminen.
”Vastaanotolla terapeutti seuraa edistymistä ja antaa lapselle sopivia kotiharjoituksia ja kotona lapsi tekee vanhemman kanssa harjoituksia, jotta hänen taitonsa kehittyisivät ja lapsi oppisi tuottamaan uuden äänteen sekä käyttämään sitä puheessaan.”
On tärkeää muistaa, että lapsen puheen kehitys on aina yksilöllistä ja jokainen ottaa uusia kielellisiä taitoja haltuun omaa tahtiaan. Näin ollen myös puheterapian keston tarve hahmottuu vasta matkan varrella.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuvat: Shutterstock
