Artikkelin kuva
lapsen kanssa

Ensimmäinen puhelin lapselle – 4 tärkeää sääntöä alakouluikäisen mediankäyttöön

Useimmissa lapsiperheissä ensimmäisen puhelimen hankinta lapselle tulee ajankohtaiseksi jossain vaiheessa. Mutsimedia selvitti vastaukset monia vanhempia mietityttäviin kysymyksiin lapsen ensipuhelimesta ja sen turvallisesta käytöstä.

Minkä ikäiselle puhelin?

Ei ole olemassa yhtä oikeaa ikää, jolloin lapselle kannattaisi hankkia ensimmäinen puhelin, painottaa mediakasvatuksen asiantuntija Paula Aalto Mannerheimin lastensuojeluliitolta.

– Jokainen lapsi on yksilö ja jokainen perhe erilainen. Perheet myös hankkivat laitteita hyvin erilaisiin tarkoituksiin.

DNA:n selvityksen mukaan 45 prosentilla seitsenvuotiaista lapsista on oma puhelin, kun taas kahdeksanvuotiaista lapsista jo 88 prosentilla on puhelin. Yhä useammalla ensimmäinen puhelin on älypuhelin.


Miksi vanhemmat haluavat puhelimen lapselle?

Monet lapset saavat ensimmäisen puhelimensa aloittaessaan koulun. Osa lapsista kulkee hiljalleen koulumatkoja itsenäisesti ja on yksin kotona iltapäivällä ennen kuin vanhemmat palaavat töistä.

– Parhaimmillaan puhelin voi tuoda toivottua turvallisuuden tunnetta aikuiselle ja lapselle, Paula Aalto toteaa.

Osa vanhemmista haluaa puhelimen avulla myös seurata, missä lapsi liikkuu. Tähän on tarjolla erilaisia sovelluksia.

Älypuhelin avaa lapselle uudenlaisen maailman. DNA:n selvityksen mukaan alakouluikäiset lapset kokivat pelien olevan paras asia puhelimessaan. Vanhemmat kertoivat, että lapsi käytti puhelinta eniten juuri pelaamiseen, YouTube-videoiden katseluun ja yhteydenpitoon niin perheeseen kuin kavereihin.

Millaisia sääntöjä lapsen puhelimen käytölle?

Paula Aallon mukaan vanhempien kannattaa luoda suhteellisen tiukat säännöt puhelimen käytölle. Kun lapsi kasvaa ja saa kokemusta mediankäyttäjänä, tarkastellaan sääntöjä yhdessä lapsen kanssa säännöllisin väliajoin.

Alla on esimerkkejä säännöistä, jotka voivat toimia erityisen hyvin kohtuullista ja turvallista mediankäyttöä opettelevalle alakouluikäiselle lapselle.

  1. Sovi lapsen kanssa, että hän saa vierailla vain vanhempien hyväksymillä nettisivustoilla.
  2. Jos lapsi haluaa hakea tietoa jostakin aiheesta, haetaan sitä yhdessä aikuisen kanssa ja opetellaan tiedonhakua ja kriittistä medialukutaitoa.
  3. Lapsen on hyvä tietää, että puhelimeen saattaa joskus ilmaantua kyseenalaisia toimintakehotuksia. Tällöin lapsen tulee kysyä aikuiselta tai esimerkiksi mediankäyttäjänä kokeneemmalta isosisarukseltaan, onko näytöllä olevaa kehotusta turvallista painaa. Näin todennäköisyys haittaohjelmiin pienenee.
  4. Yöllä puhelinta säilytetään eri huoneessa kuin missä lapsi nukkuu. Tämä tukee hyviä yöunia. Myös esimerkiksi läksyjen tekemisen tai oman huoneen siivoamisen ajan puhelin voisi olla eri paikassa kuin lapsi.
Monet hankkivat ensimmäisen puhelimen lapselle peruskoulun alkaessa. Asiantuntija kannustaa kuitenkin pohtimaan, onko oma kännykkä välttämätön.

Tärkeää! Opeta lasta tunnistamaan, minkä verran mediankäyttöä on riittävästi. Tarjolla on myös ruutuaikaa rajaavia sovelluksia ja ohjelmia. Muistathan, että käyttöä rajoittavat sovellukset eivät korvaa keskustelua lapsen kanssa mediankäytöstä. Toimit itsekin mediankäyttäjänä esimerkkinä lapsellesi.


Miten opettaa lapselle turvallista mediankäyttöä?

– Lapsi on mediankäyttäjänä epäreilussa asetelmassa. Älylaitteiden ja esimerkiksi sovellusten suunnittelussa tavoitteena on maksimoida niiden parissa vietettävä aika, Paula Aalto muistuttaa.

Sopiva ja turvallinen mediankäyttö vaatii itsesäätelykykyä ja digiturvataitoja. Lapsi tarvitsee näiden harjoittelussa aikuisen ohjausta ja tukea vuosien ajan.

– Jos vertaisimme ensimmäisen puhelimen hankintaa ja mediankäytön opettelua pyöräilyn opetteluun, kukaan tuskin ostaisi pienelle lapselle heti 24 tuuman aikuisten pyörää ja sanoisi, että lähdepä liikenteeseen ja pärjäile.

– Ei kuitenkaan ole hyvä, että mediakasvatus alkaisi ahdistamaan aikuista. Kannattaa ottaa yksi asia kerrallaan haltuun, pitää mediaan liittyvät asiat päivittäin pöytäkeskusteluissa ja opetella yhdessä lapsen kanssa kohtuullista ja ikätasoista mediankäyttöä.

Lapsi tarvitsee apua sopivien sisältöjen valitsemisessa. Tällaiset sisällöt edistävät esimerkiksi oppimista ja tuovat hyvää mieltä. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä sitä, ettei lapsi päädy haitallisten sisältöjen pariin.

Entä miten lapselle voi opettaa, ettei kaikkeen netissä olevaan tietoon voi luottaa?

– Yksi hyvä tapa on, että lapsi kirjoittaa Googlen hakukenttään häntä kiinnostavia asioita ja hakutuloksia käydään yhdessä läpi. Ne eivät välttämättä vastaa sitä, millaista tietoa ollaan hakemassa.

Lapsen on tärkeää harjoitella viestittelyä alkuun vain tuttujen ihmisten kanssa. Opeta lapselle, miten hänen on toimittava, jos joku tuntematon ihminen ottaa yhteyttä.

– Pidän täysin mahdollisena, että lapsi pystyy käyttämään medioita turvallisesti omaksi ilokseen ja hyödykseen. Vaarassa ovat ne lapset, jotka eivät saa aikuisen läsnäoloa ja apua mediankäyttöönsä.


Saako lapsen puhelimelle mennä?

Vanhempien tulee seurata lapsensa mediankäyttöä. On kuitenkin huomioitava, että viestintäsalaisuus suojaa myös lapsia. Vanhempien tehtävänä on kuitenkin huolehtia, ettei lapsen terveys tai turvallisuus ole vaarantunut.

– Jos lapsen puhelimen sisältöä lähdetään katsomaan, se pitäisi näkemykseni mukaan tehdä yhteisessä sopimuksessa ja lapsen yksityisyyttä kunnioittaen. Puhelimessa saattaa olla myös lapsen kavereiden salaisuuksia, joita he eivät ole tarkoittaneet toisten äideille tai iseille.

– Puhelimen sisällöstä katsotaan pelkästään, onko laitetta käytetty niin kuin on sovittu ja että kaikki on hyvin.

Tarvitseeko pieni lapsi puhelinta sittenkään?

Toisinaan käy niin, ettei lapsi kykene huolehtimaan puhelimestaan. Puhelin voi olla usein kateissa tai akku loppua esimerkiksi kesken koulupäivän.

– Kuulemme monesti vanhemmilta, että he ovat yrittäneet soittaa lapselle ja puhelin on ollut pois päältä tai akku loppunut. Tästä on tullut sydämen tykytyksiä ja huolta, Paula Aalto Mannerheimin lastensuojeluliitolta kertoo.

Osa vanhemmista pohtii myös, lisääkö puhelin sittenkään lapsen turvallisuutta. Voi olla, että lapsi saisi moniin kiperiin tilanteisiin aikuiselta apua ilman puhelintakin. Ensimmäisen puhelimen hankintaan yhdistyy myös ympäristön painetta, Paula Aalto lisää.

– Välillä kuulemme, että vanhemmat ovat hankkineet puhelimen lapselle oman tahtonsa vastaisesti pelkästään siksi, että kaikki muutkin ovat niin tehneet.

Paula Aalto kannustaa lapsiperheitä pohtimaan huolella, milloin ensimmäinen puhelin hankitaan lapselle. Turvallista mediankäyttöä voi harjoitella myös hieman vanhempana koululaisena.

– Mielestäni oleellinen kysymys on, tarvitseeko pienelle koululaiselle hankkia puhelinta? Perheissä voidaan pohtia, olisiko keinoja pärjätä ilmankin, Paula Aalto tuumaa.


Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuvat: Shutterstock