Curling-vanhemmuudessa pettymykset raivataan lapsen elämästä – kannattavaa vai ei?
Onko curling-vanhemmuus sinulle jo tuttu käsite vai ihmetteletkö, mitä sillä tarkoitetaan? Kasvatustyylin nimi tulee siitä, että lapsen elämä on kuin sileä curling-rata, jossa vanhempi radan pintaa harjaamalla edistää heitetyn pelikiven etenemistä.
Curling-vanhempi suojelee lastaan pettymyksiltä ja varmistaa, että lapsi ei joudu kohtaamaan turhia vastoinkäymisiä. Hän palvelee, kuskaa, viihdyttää ja suojelee. Pahinta on kohdata lasten pettymys, mielensä pahoittaminen ja tylsistyminen.
Kokosimme alle netin keskustelupalstoilta muutaman kirjoituksen siitä, millaisia havaintoja ja näkemyksiä ihmisillä on kyseisestä kasvatustyylistä.
“Yksi tuttu suojaa 4-vuotiasta kaikilta pettymyksiltä, ohjaa hommaa niin, että ikäviä asioita ei kerta kaikkiaan tule vastaan. Kaikesta neuvotellaan jne., mitään ei ole pakko tehdä. Jos ruoka ei kelpaa tai sitä tarjotaan neidin mielestä väärään aikaan, tämä on äidille ok ja tarjoaa jotakin muuta tai antaa sitä vasta myöhemmin. Järjestää joka asiasta aivan mielettömät sirkushuvit kotona. Jos sattuu itkemään päiväkodissa, haetaan sieltä kotiin. Lapsi vaatii nukuttamiseen molemmat vanhemmat jne. Tämä perhe on todella raskasta seuraa, kun koko oleminen pyörii tämän yhden ympärillä.”
”Kauppaan lähdetään (ts. äiti tai isi lähtee) jos lapselta sattuu lempivanukas loppumaan jääkaapista (siis mitään muuta ei tarvitse ostaa), vanhemmat soittelee lapsen asiat (on siis teini jo), tet-paikat ym. ettei lapsi joudu itse soittamaan kun sitä jännittää se. Kävellä ei tarvitse metriäkään, autokyyti aina. Lapsi ei osaa oikeasti yhtään mitään itse, hyvä jos voileipää on ikinä voidellut.
…ja jos Essi haluaa jotain, niin hänelle käydään ostamassa välittömästi, varsinkin jos jollain kaverilla on samanmoinen. (ettei tule paha mieli)”
Mikä johtaa curling-vanhemmuuteen?
Curling-vanhempi ajattelee, että lapsi on herkkä ja haavoittuva ja hänen tehtävänään on suojella tätä viimeiseen asti. Curlaaja haluaa lapsen menestyvän elämässä ja tekee kaiken mahdollisen sen eteen, että lapsi pääsee mahdollisimman pitkälle. Näin ollen vanhemman tarkoitusperä on yleensä hyväntahtoinen.
Turvallisuuden tunne on jokaisen lapsen oikeus, mutta curling-perheessä lasta suojellaan jokaiselta vastoinkäymiseltä turvallisuuteen ja huolenpitoon vedoten. Tarve curling-vanhemmuuteen saattaa nousta myös vaikeudesta päästää irti ajasta, jolloin vauva tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa.
Osa vanhemmista curlaa tietoisesti, mutta aina näin ei ole. Moni saattaa löytää itsensä täyttämästä lasten toiveita ja vaatimuksia lähinnä siksi, että saisi hetken rauhan pyyntöihin. Curlaamisessa olennaista onkin miettiä, mikä on lapsen etu pidemmällä aikavälillä ja miten vanhemman näkemykset ja ajatukset kasvatuksesta ja omasta vanhemmuudestaan tukevat sitä.
Kannattaako lasta passata vai ei?
Curling-vanhemmuus on herättänyt paljon arvostelua ja esimerkiksi lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan se johtaa alhaiseen turhautumiskynnykseen. Tämä saattaa kostautua myöhemmin koulu- ja työelämässä. Sinkkosen mukaan myös erilaiset riippuvuudet ja tyhjyyden tunne ovat tavallisia seurauksia.
Toisaalta löytyy myös curling-vanhemmuuden puolestapuhujia, joiden mukaan kasvatustyyli on vain merkki hyvästä ja rakastavasta vanhemmuudesta. Jotkut uskovat, että curling-vanhemmilla olisi muita parempi suhde lapsiinsa. Tieteellinen tutkimus kasvatusmenetelmästä on kuitenkin vähäistä.
Jokaisen vanhemman tärkeänä tavoitteena on valmistaa lasta itsenäiseen elämään. Curling-vanhemmuudessa haasteena voi olla, ettei lapsi opi suhtautumaan epäonnistumisiin ja pettymyksiin ja tällöin hän ei välttämättä osaa myöhemminkään ratkoa vaikeita tilanteita.
Vanhempi voi toimia opastajana ja auttaa lasta ratkomaan vastoinkäymisiä ikätasoisesti ja turvallisessa ympäristössä. Tämä ei toki tarkoita, että pettymyksiä pitää lapselle väen väkisin järjestää, mutta iän karttuessa jokainen lapsi kohtaa haastavia tilanteita ja tunteita erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Perheterapeutti ja kirjailija Jesper Juulia lainataksemme: lapsi tarvitsee rakkautta, läsnäoloa, aikaa ja rajoja.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Kristiina Salo, kuvat: Shutterstock, Pixabay
