Bruksismi lapsella – mikä avuksi kovaääniseen hampaiden narskutteluun yöllä?
Bruksismi eli hampaiden narskuttelu on melko tavallinen vaiva myös lapsilla. Arvioiden mukaan jopa kolmella kymmenestä alle viisivuotiaasta lapsesta esiintyy joskus hampaiden narskuttelua, ja suurimmalla osalla narskuttelu loppuu itsestään ennen kuuden vuoden ikää.
Lapsi ei useinkaan itse tiedä bruksismista, vaan narskuttelu käy ilmi sisarusten tai vanhempien kautta – kuuluuhan unissaan narskuttelevan ihmisen hampaista tyypillisesti äänekästä kirskuntaa. Kaikki eivät välttämättä ole tietoisia siitä, että bruksismia voi kuitenkin esiintyä myös valveilla ollessa.
Joskus bruksismi aiheuttaa myös harmillisia oireita, kuten:
- päänsärkyä
- ikävää tunnetta hampaissa
- särkyä ohimoissa, leuassa, korvissa ja niska-hartiaseudulla
- hampaiden kulumista
Mistä bruksismi johtuu?
Perimällä on yhteys bruksismin puhkeamiseen: jos lähisukulaisilla esiintyy hampaiden narskuttelua, saattaa lapsi muita todennäköisemmin ennen pitkään narskutella tai puristaa hampaitaan yhteen tahdosta riippumatta joko unessa tai valveilla ollessaan.
- Lue tietopaketti: Päätäit
Lapsilla hampaiden narskutusta voi esiintyä erityisesti hampaiden puhkeamisen aikaan tai virheellisen purennan vuoksi. Yleisesti ottaen bruksismin taustalla voi olla myös stressiä, masennusta ja ahdistusta ja kuten todettua, perinnöllisiä tekijöitä – aikuisilla myös alkoholin käyttöä ja tupakointia.
Mikä avuksi lapsen hampaiden narskutteluun?
Kun huomaat lapsesi narskuttelevan hampaitaan säännöllisesti, on hyvä varata aika hammaslääkärin vastaanotolle. Hammaslääkäri tutkii lapsen purennan ja kertoo, onko narskuttelu ehtinyt aiheuttamaan mahdollisesti vaurioita hampaisiin.
Tarvittaessa saatte lapselle purentakiskon, jota käytetään yleensä öisin vuosien ajan. Useimmiten purentakisko riittää bruksismin hoidoksi.
On hyvä varmistua, että lapselle muodostuu rauhalliset iltarutiinit ennen nukkumaanmenoa. Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi sadun lukemista yhdessä vanhemman kanssa, rauhoittavan musiikin kuuntelua tai vaikkapa mukavaa silittelyhetkeä.
Myös stressi voi saada lapsen narskuttelemaan hampaitaan. Keskustele lapsen kanssa hänen mieltään painavista asioista ja auta häntä löytämään ratkaisuja paineiden vähentämiseksi. Joskus esimerkiksi lähestyvät kokeet tai haasteet vuorovaikutuksessa koulukavereiden kanssa voivat vaivata lasta.
Jos lapsen bruksismi eli hampaiden narskuttelu on lievää, voivat yksinomaan leuan alueen lihasharjoitteet tuoda tarvittavan avun. Myös esimerkiksi purukumin toistuvaa jauhamista on hyvä välttää.
Lähteet: Terveyskirjasto, Nemours KidsHealth, Children’s Hospital of Philadelphia
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock
