Brain Rot uhkaa nuoria – vanhemmat huolissaan

Aivomätä eli “Brain Rot” on termi, joka kuvaa nuorten tapaa kuluttaa suuria määriä laadultaan heikkoa ja kaoottista verkkosisältöä.

Ilmiö viittaa sekä itse sisältöön että sen mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin nuorten kognitiiviseen ja psykologiseen hyvinvointiin. Termi on peräisin Z- ja Alfa-sukupolvien verkkoyhteisöistä, ja on sittemmin levinnyt laajemmalle yleisölle.

Koukuttaa ja hämmentää

Brain Rot -sisällölle on ominaista absurdius, kaoottisuus ja usein tarkoituksellinen järjettömyys. Esimerkkejä tällaisesta sisällöstä ovat muun muassa Skibidi Toilet -videosarja, Ohio-meemit ja TikTokin nopeatempoiset videokoosteet, joissa yhdistellään satunnaisia ääniä, äkillisiä zoomauksia ja sekavaa visuaalista materiaalia.

Sisältö on suunniteltu houkuttelemaan katsojia lyhyillä, nopeasti vaihtuvilla ärsykkeillä, jotka aktivoivat aivojen mielihyväkeskuksia. Tämä voi johtaa siihen, että katsojat viettävät yhä enemmän aikaa tällaisen sisällön parissa, mikä puolestaan voi vaikuttaa heidän keskittymis- sekä ajattelukykyynsä.

Asiantuntijat huolissaan

Asiantuntijat ovat huolissaan brain rot -ilmiön mahdollisista vaikutuksista nuorten mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen. Jatkuva altistuminen huonolle sisällölle voi heikentää keskittymiskykyä, lisätä lyhytjänteisyyttä ja vaikuttaa negatiivisesti mielialaan.

Neurotieteilijä Christian Jarrettin mukaan termi “Brain Rot” kuvaa osuvasti sitä, miten heikkotasoinen verkkosisältö voi vaikuttaa aivojen toimintaan. Hän korostaa, että vaikka termi saattaa kuulostaa liioitellulta, sen taustalla on todellisia huolia nuorten kehityksestä.

CNN:n terveyden kirjeenvaihtaja tohtori Sanjay Gupta selittää, että aivomätä ei ole pelkästään slangia, vaan se heijastaa todellisia muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Erityisesti nuorilla, joiden aivot ovat vielä kehitysvaiheessa.

Lisäksi dopamiinijärjestelmän jatkuva stimulointi nopeilla ja palkitsevilla sisällöillä voi johtaa dopamiiniriippuvuuteen, jossa aivot tottuvat saamaan mielihyvää vain tietyn tyyppisistä ärsykkeistä.

Tämä voi vaikeuttaa keskittymistä pitkäjänteisiin tehtäviin, ja heikentää kykyä nauttia hitaammista, syvällisemmistä kokemuksista.

Vanhempi: keskustele lapsesi kanssa

Monet vanhemmat huolehtivat lastensa ajankäytöstä ja siitä, millaista sisältöä he kuluttavat verkossa.

Onkin tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia, mitä sisältöä heidän lapsensa seuraavat, ja keskustelevat heidän kanssaan siitä. Avoin vuoropuhelu voi auttaa lapsia ymmärtämään, millainen sisältö on hyödyllistä ja millainen voi olla haitallista heidän hyvinvoinnilleen.

On myös hyvä muistaa, että kaikki verkkosisältö ei ole haitallista.

Moni nuori käyttää verkkoa oppimiseen, luovuuden ilmaisemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tasapainoisen ja monipuolisen sisällön kuluttaminen voi olla osa terveellistä digitaalista elämäntapaa.

Brain Rot ja aivomätä – aikamme sanoja molemmat

Oxford University Press valitsi vuonna 2024 Brain Rot -termin vuoden sanaksi. Sana kuvastaa huolta siitä, miten liiallinen ja laadultaan heikko verkkosisältö voi vaikuttaa kielteisesti yksilön henkiseen ja älylliseen tilaan.

Suomessa Kotimaisten kielten keskus (Kotus) nimesi puolestaan aivomätä-sanan vuoden 2023 sanojen joukkoon. Sana nousi esiin kuvaamaan tunnetta, jossa aivot tuntuvat turtuvan jatkuvasta, pinnallisesta ja tauottomasta sisällönkulutuksesta. Ilmiöön liittyy usein tuntikausien somen käyttö, algoritmien tarjoilema sisällöllinen tulva ja tunne siitä, että keskittymiskyky on kadoksissa.

Näiden kahden vuoden sanan rinnakkaisuus kertoo paljon ajastamme.

Nuoret eri puolilla maailmaa etsivät sanoja kuvaamaan samanlaista ilmiötä: kuinka jatkuva ärsyketulva, silppuinen sisältö ja loputon ruutuaika vaikuttavat heihin. Sekä aivomätä että Brain Rot ovat sanoja, jotka eivät pyri silottelemaan. Ne sanovat suoraan sen miltä tuntuu, kun digielämä ottaa vallan.

Kohti tasapainoista digitaalista arkea

Brain Rot -ilmiön ymmärtäminen ja sen vaikutusten tiedostaminen on ensimmäinen askel kohti tasapainoisempaa digitaalista arkea.

Nuorten kanssa käydyt keskustelut, terveellisen median käytön edistäminen ja vaihtoehtoisten, laadukkaiden sisältöjen tarjoaminen voivat auttaa vähentämään haitallisen sisällön vaikutuksia.

Olisikin tärkeää, että vanhemmat, opettajat, sisällöntuottajat ja päättäjät työskentelevät yhdessä luodakseen mediaympäristön, jossa nuoret voivat nauttia digitaalisesta sisällöstä. Ilman, että se vaarantaa heidän hyvinvointiaan.

Jaa artikkeli muille vanhemmille, joiden haluat tietävän lisää tästä tärkeästä aiheesta!

Lähteet: BBC, CNN, TikTok, American Psychological Association, New York Post, Oxford University Press

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!