Arki yhtä juoksemista – miten opin olemaan ajoissa?

Nyt seuraa paljastus: meidän perheemme arki on yhtä kiirettä ja paikasta toiseen juoksemista. Olen aina, poikkeuksetta joka paikasta myöhässä. Jos olen myöhässä alle kymmenen minuuttia, se on jo hyvin. Usein myöhästyminen voi olla lähemmäs puolikin tuntia.

Okei, eipä ollut kovin suuri paljastus. Mutta ehkä, luultavasti, moni perheellinen osaa tähän tilanteeseen samaistua. Kyllästyttääkö sinuakin aina selitellä, miksi et ole ajoissa? Edes toisinaan olisi kiva päästä perille rauhallisesti hehkeänä ja iloisena, kireän ja juoksemisesta hikisen olemuksen sijaan.

Myöhästyminen on inhottavaa ja viestii monia, yleensä negatiivisia, asioita ajoissa olijoille. Kuten tässä Ylen artikkelissa asiaa tutkinut Timo Lampikoski kertoo, myöhästelystä on todella vaikeaa päästä eroon.

Uskon, että moni krooninen myöhästelijä tahtoisi kääntää ruuhkavuodet ihanaksi, soljuvaksi arjeksi. Alla muutama vinkki, joista voi olla apua.

Älä torkuta

Jos aamu alkaa myöhästymisellä, kierre usein jatkuu koko päivän läpi. Älä siis paina unisena torkkunappia, vaan vääntäydy pystyyn vaikka väkisin.

On helppoa sanoa, että älä torkuta. Tai on helppoa jopa päättää, että huomenna aamulla en torkuta. Mutta torkuttamatta oleminen ei olekaan yhtä helppoa. Löysin kätevän keinon torkuttamisen estämiseen: jätä kännykkä illalla niin kauas sängystä, ettet ylety siihen kuin nousemalla ylös. Näin olet jo puolimatkassa heräämistä, kun joudut oikeasti nousemaan sängystä.

Suunnittele aikataulusi

Kun tiedät, mitä on tehtävä ennen lähtöä, olet jo lähempänä aikataulussa pysymistä. Ainakin omalla kohdallani useimmiten pienet yksityiskohdat ovat ne, jotka kaatavat koko paletin. Mieti siis valmiiksi kaikki asiat lapsen luistimien etsimisestä hampaiden harjaukseen, niin yksittäinen vastoinkäyminen ei pääse yllättämään.

Ajattele realistisesti

Kun olet saanut valmiiksi listan tehtävistä asioista, joko omaan päähäsi tai paperille, ole realisti. Tiedosta, että et välttämättä ehdi puolessa tunnissa käydä suihkussa, föönata hiuksia, meikata, pukeutua, herättää lapsia, pukea lapsia, syödä aamupalaa lasten kanssa, harjata hampaita, ulkoiluttaa koiraa ja raapata auton ikkunoita talvipakkasessa.

Myöhästelijät ovat usein aikaoptimisteja ja ajattelevat ehtivänsä paljon enemmän, kuin tosiasiassa on mahdollista. Tiedosta siis, kuinka paljon aikaa siirtymisiin menee. Lasten kanssa etuovelta autolle, autolla ajo päiväkodille, autosta päiväkotiin jne.

Jos käytät julkisia ja ne ovat esimerkiksi näin talviaikaan päivittäin myöhässä, huomioi se. Ole realisti ja tiedosta, että aamulla varttia vaille kahdeksan, et pääse kaupungin läpi yhtä nopeasti kuin iltamyöhään. Mieti jokainen pienen pienikin asia ja laske yhteen. Sitten lisää loppusummaan 10 minuuttia, niin teoriassa sinun pitäisi olla ajoissa.

Opettele olemaan järjestelmällinen

Ilmeisesti myöhästyminen liittyy olennaisesti luonteenpiirteisiin. Tarkat ja järjestelmälliset ihmiset ovat useammin täsmällisesti ajoissa. Suurpiirteisesti elävät ihmiset taas myöhästyvät helpommin. Ai miksi? Koska heidän tavaransa eivät ole oikeilla paikoilla.

Itse ainakin tunnistan tämän äärimmäisen hyvin. Kun aamulla etsin lapsen hukassa olevaa ulkohanskaa tai itselleni tietyn värisiä sukkia, huomaan aikataulun valuvan sormieni välistä tavoittamattomiin. Säilytä siis tavarat omilla paikoillaan, jolloin niiden etsimiseen ei kulu ylimääräistä aikaa.

Siedä luppoaikaa

Asiaa tutkiessani, törmäsin useissa lähteissä väitteeseen siitä, että myöhästelijät eivät alitajuntaisesti siedä odottelua. Mieti, mitä kaikkea odottelun aikana voisit tehdä ja mitä hyötyjä on siitä, että olisitkin paikalla 10 minuuttia aiemmin kuin on tarpeen.

Keskity ensin olemaan paikalla oikeaan aikaan. Kun opit tämän taidon, käytä jäljelle jäävä ylimääräinen aika hyödyksi. Lue sähköpostit tai suunnittele kauppalista, soita ystävälle tai jotain muuta, joka saa sinulle tunteen, että olet saanut ajoissa olemalla enemmän aikaiseksi.

Jutussa käytetty pohjana seuraavia artikkeleita. Jos aihe jäi kiinnostamaan, käy kurkkaamassa näistä lisää: yle.fi, elaparemmin.fi, kodinkuvalehti.fi, menaiset.fi, menaiset.fi

Teksti: Anni Virtanen