Älä suojele lasta pettymyksiltä

Pettymykset ovat osa ihmisen elämää. Lasta ei ole syytä varjella pettymyksiltä, vaan opettaa miten niihin tulee suhtautua. Monille tämä on elämän mittainen oppimisprosessi, joten ei ole ihme, että se on lapsille haastavaa. Pettymys on yksi vaikeimmista tunteista, jonka säätelyä opettelemme vielä aikuisinakin.

Kun lapsi on pieni, hänestä tuntuu, että koko maailma on avoin ja kaikki mitä hän näkee on mahdollista ja saatavilla. Tästä seuraa se, että lapsi saattaa myös haluta kaiken, mitä hän näkee. Lapselle tulee opettaa kuinka kaikkea mitä haluaa, ei ole mahdollista saada ja miten siitä aiheutuvia pettymyksiä käsitellään.

Pettymyksiä tulee aivan varmasti jokaisen kohdalle, siksi niitä on hyvä oppia käsittelemään, sanoo Niina Junttila, kasvatuspsykologian dosentti ja Turun yliopiston erikoistutkija.

“Pettymyksen aiheuttamien tunteiden hyväksyminen on tärkeää. Kun joku asia ei onnistu, on tunne oikeutettu ja se pitää käsitellä lapsen kanssa.”

Olennaista onkin opettaa lapselle, että hän saa pettyä ja pahalle saa tuntua, mutta pahaa tunnetta on opittava hallitsemaan. Osa lapsista saattaa reagoida hyvin voimakkaasti pettymyksen tunteisiin ja erityisesti heidän kanssaan tulisi opetella korvaavia toimintoja pahassa mielessä vellomiselle. Jotakin lasta saattaa auttaa fyysinen tekeminen, voi vaikka juosta tai hyppiä tasajalkaa, jos kovasti harmittaa, tai pahan mielen voi piirtää esimerkiksi paperille kuvaksi.

Oman esimerkin näyttämistä ei voi liikaa korostaa. Mieti, miten itse käsittelet elämässäsi pettymyksiä? Puhutko kenties itsestäsi epäonnistujana vai ajatteletko positiivisesti “ensi kerralla minä onnistun”? Rohkaise lasta yrittämään uudelleen ja pyri ajattelemaan asioista positiivisesti.

Vanha viisaus sanoo, että vanhempien tehtävä olisi tuottaa lapselle pettymyksiä. Näin asia ei kuitenkaan ole, sillä pettymyksiä tulee arjessa eteen varmasti. Vanhempien tehtävä on käsitellä niistä seuraavia tunteita yhdessä lapsen kanssa.

Pikku hiljaa lapsen kasvaessa hän ehkä oppii ennakoimaan tilanteita paremmin, ymmärtää ettei kaikkiin seikkoihin voi välttämättä itse vaikuttaa eri tilanteissa ja alkaa myös ymmärtää, kuinka toisia ihmisiä voi tukea ja lohduttaa pettymyksien kohdatessa.

Teksti: Riikka Harju