Artikkelin kuva
lapsen kanssa

6 + 1 ajatusta vauvavuoteen

Vanhemmuus muuttaa koko elämän, ja vauvavuosi on täynnä monenlaisia tunteita ja vaiheita. Neljän lapsen äiti Kati Ala-Ilomäki listaa seitsemän oppia, jotka vaikuttavat vanhemman jaksamiseen ratkaisevasti.

Neljän vauvan kokemuksella minun on nyt aika katsoa taaksepäin ja antaa muutama vinkki vauvavuoteen. Esikoiseni vauvavuosi oli monella tapaa stressaava enkä sitä kolmostenkaan kanssa helpoksi kehuisi. Niistä kuitenkin selvittiin.

En väitä, että aika kultaa muistot, koska todellisuudessa en muista noista ajoista juuri mitään. Mutta kerään tähän osan siitä, mitä muistan. Toivottavasti siitä on apua, jos juuri sinä harjoittelet nyt vanhemmuutta.

1. Tärkeimmän vauvavuoteen vaikuttavan ratkaisun teit, kun valitsit lapsellesi isän.

Sillä, miten isä kohtelee sinua, äitiyttäsi ja millaiseksi isäksi hänellä on resursseja kasvaa, on valtava vaikutus sinun ja lapsesi hyvinvointiin vauvavuoden aikana. Tähän valintaan et enää voi vaikuttaa, mutta tulet elämään sen kanssa loppuelämäsi. Muista kuitenkin, että on miehen vastuulla löytää oma tapansa olla isä, joten keskity sinä vauvaasi. Älä hukkaa energiaasi siihen, että yrität kasvattaa miestä.

2. Kun vauva syntyy, sinun persoonallisuutesi säilyy.

Toisin sanoen, jos olet ekstrovertti ja rakastat elämääsi kodin ulkopuolella, tuskin muutut yhtäkkiä kotihiireksi. Jos taas nautit kotona hengailusta ennen vauvan syntymää, nautit siitä todennäköisesti myös vauvan kanssa. Kunnioita omaa persoonaasi ja elä vauvasi kanssa sen mukaisesti. Silloin sinä voit paremmin kuin tilanteessa, jossa yrität olla joku muu kuin olet.

3. Priorisoi uni.

Jos olet se, joka ruokkii vauvan öisin, päätät miten teidän perheessä nukutaan. Vauvan yösyötöt ovat rankkoja. Itselleni herääminen monta kertaa yössä tuntui lähinnä kidutukselta enkä olisi voinut kuvitella hipsiväni aina toiseen huoneeseen imettämään. Esikoinen nukkui vieressäni, koska on paljon helpompi iskeä tissi vauvan suuhun ja jatkaa itse unia kuin nousta ylös monta kertaa yössä. Kolmosten kanssa tämä luonnollisesti ei toiminut ja minusta tuntuu, että nyt – 10 vuotta myöhemmin – yritän edelleenkin toipua valvotuista öistä.

4. Vauvat valvovat öisin.

Tuskin koskaan elämässäsi olet kiinnittänyt yhtä paljon huomiota nukkumiseen kuin vauvavuotena, joten jatketaan teemasta. Älä panikoi, jos vauva ei ensimmäisenä vuotenaan “opi nukkumaan läpi yön”. Uskon, että joku vauva tähän pystyy, mutta yksikään omistani ei sitä tehnyt.

Ja muistutan, että elämää on vauvavuoden jälkeenkin. Lapsille tulee erilaisia vaiheita, jotka vaikuttavat heidän nukkumiseensa. Todella monessa perheessä lapsi ajoittain herättää öisin, kömpii vanhempien viereen keskellä yötä tai nukkuu patjalla vanhempiensa lattialla aina murrosikään saakka – joskus ehkä murrosiässäkin. Se on täysin normaalia ja hyväksyttävää.

5. Luota vaistoosi.

Itse vihasin tätä neuvoa, koska ajattelin, että äidinvaisto olisi tarkoittanut sitä, että muutun vauvan myötä kodinhengettäreksi enkä tunnistanut, että tämä olisi minussa tapahtunut.

Jälkikäteen tajuan, että kyllä äidinvaisto minussa heräsi, mutta olin ymmärtänyt sen väärin. Yleensä äidinvaisto kertoo, milloin lapsi tarvitsee suojaa ja milloin on aika työntää häntä epämukavuusalueelle. Jos sinusta tuntuu kuin sieluasi revittäisi irti vauvan itkiessä, kun yritätte “opettaa häntä nukkumaan” tai muuten kasvattaa, niin mene hyvällä omalla tunnolla ja ota vauva syliisi.

Hänellä on kyllä vuosia edessään opetella itsenäiseksi ja ne hetket tulevat, jolloin lapsi kiukkuaa edessäsi ja sinusta vain tuntuu, että nyt täytyy antaa hänelle henkinen potku persuksille, koska pieni itsenäisyys on sitä mitä lapsi tarvitsee. Mutta vauvavuosi ei ole se hetki.

6. Katso vauvaasi silmiin rauhoittavasti ja ole lempeä otteissasi, kun sinua hermostuttaa.

Tämä vaatii aivan mieletöntä tunnesäätelyä, mutta tämä on tärkeää – paljon tärkeämpää kuin se, pistääkö lapsi maahan tippuneen tutin suoraan suuhunsa ilman edes pyyhkäisyä vai ei.

Teen töitä lasten kanssa, joilla on suuria haasteita hallita tunteenpurkauksiaan ja tämän viisauden kertoi työpsykologini, kun konsultoin häntä. Hän muisteli, että ihmisen hermostollinen perusta sille, miten hän reagoi hankaliin tilanteisiin, kehittyy 3—5-ikävuoteen mennessä, ja tässä sinulla vanhempana on ratkaiseva merkitys. Tehtäväsi on auttaa häntä rauhoittumaan ja sen opin hän nappaa katseestasi, äänestäsi ja kehostasi.

7. Sinä olet tärkeä, koska vauvasi tarvitsee sinua.

Vielä viimeinen ajatus, joka liittyy kohtaan kuusi. Tämä on kenties tärkein vinkki kaikista. Vauvavuosi voi tuntua raskaalta ja vaatimus siitä, että kaiken keskellä sinun itsesi tulisi voida hyvin, saattaa tuntua absurdilta. Mutta ota tämä vaatimus vakavasti, koska oma tunnesäätelysi toimii vain, jos voit edes kohtuullisen hyvin ja tunnesäätely on hyvin, hyvin tärkeää.

Vauvavuotena, tai oikeastaan seuraavaan pariinkymmeneen vuoteen sen jälkeen, kun vauvasi on syntynyt, elämääsi ei toki mahdu kaikkea sitä, mikä auttaa sinua voimaan hyvin. Hyväksy tämä. Elämä muuttuu, kun tulet äidiksi ja kun sinulla taas olisi aikaa kaikkeen itsellesi tärkeään, olet jo rutkasti vanhempi.

Mutta selvitä itsellesi, mitkä asiat antavat sinulle voimaa ja tekevät sinusta iloisen, ja suunnittele miten saisit näitä asioita – vaikkakin ihan minimin – pysymään läsnä elämässäsi myös nyt kun olet vanhempi. Ole valinnoissasi realisti: Matka Karibialle ja kuntosalilla käynti monta kertaa viikossa tuskin onnistuu, mutta kelpaisiko vartin teehetki ja puolen tunnin kotijumppa päivittäin?

Aiheeseen liittyvää:

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Kati Ala-Ilomäki, kuva: Shutterstock